Maailma muuttuu, mutta turvaa on tarjolla

Julkaistu: 6.8.2022 klo 14:33

”Sen vain sanon, veljet, että aika on lyhyt – – sillä tämän maailman muoto on katoamassa.” Paavalin 1. kirje korinttilaisille, jakeet 29 ja 31.

Paavali kirjoitti ensimmäisen kirjeensä Korintin kristityille noin vuonna 55. Nämä hänen sanansa osoittautuivat profeetallisiksi. Vain viisitoista vuotta myöhemmin silloinen maailma koki valtavia mullistuksia. Ne koskivat myös korinttilaisia, mutta varsinkin Israelia ja juutalaisia. Vuodesta 70 silloista, pitkään suhteellisen normaalia elämää elänyttä Israelia ei ollut enää olemassa. Rooman armeija oli käytännössä tuhonnut maan täysin, myös suurimman osan väestöstä. Jäljelle jääneet oli karkotettu ympäri Eurooppaa.

Olemme nähneet viime vuosina isoja asioita. Korona kosketti monia läheltä tai henkilökohtaisesti. Viime talvena läntinen maailma havahtui perin pohjin. Jotain tuntuu muuttuneen peruuttamattomasti. Emme voi enää tuudittautua samaan turvallisuudentunteeseen kuin ennen. Voisiko meidänkin maassamme tapahtua jotain samaa kuin Ukrainassa? Asiaan havahduttiin vahvasti maamme valtiojohtoa myöten, ja suuria ratkaisuja on tehty.

Jumala on ainoa, joka tietää sekä menneet että tulevat. Meidän kannaltamme parasta valmistautumista tulevaan on tutustua Jumalaan omakohtaisesti, luoda yhteys, suhde. Tästä käytetään nimeä uskoontulo tai kääntymys. Ulkonaista turvaa emme aina saa, mutta iankaikkisen kyllä. Jeesus Kristus on sovittanut syntimme, niin että voimme saada ne anteeksi, kun kadumme niitä ja pyydämme anteeksiantoa. Saamme myös Jumalalta voiman elää jatkossa toisin.

Missään ei ole niin turvallista ja vapauttavaa kuin Jumalan yhteydessä.